Arkiston kertomaa

Kortistoja tehtiin paperipuutteen vuoksi myös
edellisen hallinnon asiakirjojen 
toiselle puolelle

Olen edellisessä arkistopostauksessani avannut muutamia näkökulmia Viron monipolviseen historiaan. Tällä kertaa olen kääntänyt muutamia tapauksia, joita viranomaisten kortistoissa on kuvattu. Näytteet ovat ensimmäisen itsenäisyyden, saksalaismiehityksen ja neuvostovallan ajoilta, ja ne on laadittu joko viroksi tai venäjäksi. 

Jokainen vallanpitäjä löytää virkakuntaansa tekijöitä pyövelistä sihteereihin, mitä ei kuitenkaan pidä mennä liian nopeasti tuomitsemaan, koska ihmiset haluavat aina selviytyä ja elää, moraalista viis. Meidänkin historiastamme löytyy kaikenlaisia ikäviä hantlankareita ja myyräntyöntekijöitä riittämiin. Meillä on erityisesti vasemmistolaisen kulttuuriväen puolelta riittänyt ymmärrystä maanpetoksellisen toiminnan ihailulle (esim. Donnerin filmi Kuulustelu Kerttu Nuortevasta, Elvi Sinervon, Aulikki Oksasen tai Matti Rossin runous ja kaikki muu taistolaisvimmaus 1960–1970-luvuilla). Totuuden nimessä on kuitenkin huomattava, että em. runoilijat kunnostautuivat myös ihan oikeina runoilijoina, ei pelkästään agitaattoreina. Viron historian surullinen hahmo oli lääkäri-runoilija Johannes Barbarus-Vares, joka asettui venäläisten apulaiseksi ja kuoli myöhemmin hämärissä olosuhteissa. 

Seuraavissa näytteissä avautuu eriasteinen tragiikka, joka koski niin rikkaita kuin köyhiä virolaisia. Osa ihmisistä halusi hajoittaa yhteiskuntaa, toiset sitä vastoin yrittivät sitä kaikin keinoin suojella ja rakentaa. Yllättävää minulle oli kortistojen suunnaton laajuus ja niiden yllättävä tarkkuus: ihmisistä tiedettiin paljon, vaikkeivat he olisi edes tehneet mitään rikollista. Traagista oli nähdä Viron juutalaisten kortteja: aluksi neuvostovalta kyyditti heistä satoja Venäjälle pitäen juutalaisia sosiaalisesti vieraana elementtinä, saksalaisten tultua alkoi sitten juutalaisten joukkotuho. Useimman juutalaisen kortissa lukee viimeisenä merkintänä vuosi 1941. 

---

"Huhtikuussa 1940 Tallinnassa ruokakaupassa Türnapuukatu 9:ssä syytetty sanoi, että meidän hallituksemme on kommunistinen ja se on ryhtynyt ryöväämään kansalaisia. Kukaan ei voi enää oman varallisuutensa kanssa toimia itsenäisesti, vaan valtiovalta tekee asetuksia, jotka ajavat ihmiset ahdinkoon. Tämä sadattelu johtui vuokrasäännöstelystä, johon syytetty ei talonomistajana millään voinut suostua. Hänelle määrättiin 50 kruunun sakko."

"16.11.1940 Rakveressä, Malmikatu 19:ssa Sonni Valdmannin asunnossa, syytetty puhui halventavasti meidän yhteiskuntajärjestyksestämme ja esitti loukkaavia ilmauksia valtiojohtoamme kohtaan sanoen, että meidän johtajamme elävät köyhien työläisten verestä ja varoista. Pätsin kurkku olisi leikattava poikki. Syytetylle määrättiin 50 kruunun sakko."

"Tarton kommunistipuolueen sihteerin kaukainen sukulainen. Tuomioistuimen lautamies, joka piti kommunismia ylistäviä puheita, levitti propagandakirjallisuutta ja kulki talosta taloon agitoimassa ja yllyttämässä äänestämään äänestysuurna mukanaan."

"Syytetty on kommunisti, jota syytetään yrityksestä aiheuttaa Tabiveren asemalla postijunan ja pikajunan törmäys. Toimi yhdessä tiemestari Veldin ja muiden kommunistityyppien kanssa."

"Sarmo, Helene, syntynyt 6. tammikuuta 1896. Asui Keilan kauppalassa. Omisti kosmetiikka -ja värikaupan. Yritys kansallistettiin 7. lokakuuta 1940."

"Maatalosta paennut ukrainalainen sotavanki. 165–170 cm pitkä, vaalea, harmaat silmät, päässä harmaa, vanha lippalakki, päällä hänellä oli sininen pikkutakki ja jalassa vihreät tai siniset armeijan housut ja jalassa saappaat. Paetessaan hän otti mukaansa kultaketjun, partaveitsen, kannettavan sotilaslaukun ja 1,6 kg rasvaa. Viljandin prefektin etsintäkuulutus."

"1. marraskuuta 1939 Kuresaaressa olevassa "Royal" ravintolassa syytetty haastoi riitaa siellä olleen neuvostosotilaan kanssa ja parjasi karkealla tavalla Neuvostoliiton johtajaa. Ehdotetaan rangaistavaksi asetuksen 11 rikkomisesta."

"NKVD:n virkamies tai poliisihenkilö, joka aktiivisesti edesauttoi virolaisten karkottamista Venäjälle."

"Salonin, Semjon, syntynyt 1894 Kaldan kunnassa. 18.02.44 lähetetty Saksaan keskitysleiriin."

"Kenraali Wrangelin agentti, joka on lähetetty Vironmaalle tekemään tihutöitä bolševikkien hyödyksi."

"Myi kotonaan luvatta viinaa ja olutta."

"Salm. Kotoisin Tallinnasta, n. 24 vuotta vanha, lyhyt poika, vaalea, naimisissa, virolainen, ei puhu venäjää. Lienee ollut Tallinnassa satamatyöläisenä. Äiti elänee Tallinnassa. Oli Leningradissa joulukuussa 1941. Opiskeli siellä partisaaniksi. Hän on Neuvostoliitosta saapunut laskuvarjosotilas, bandiitti ja sabotaasi- sekä terroritekojen toimeenpanija. Tallinnassa 19. toukokuuta 1943."

"Meksikon kommunistisen sanomalehden "Bandera rojan" asiamies."

"Saizev - varmaankin salanimi. Noin 26 vuotta vanha ja 165 cm pitkä, pulska, pitkänomaiset kasvot ja tummanruskeat hiukset. Osaa hyvin venäjää, viroa kehnosti. Lienee kotoisin Petserinmaalta. Oleskeli kesäkuun alusta 1942 maaliskuun alkuun 1943 Leningradissa vakoojakoulussa etäoppilaana. Hänet on lähetetty laskuvarjolla Viroon tekemään sabotaasi- ja terroritekoja."

"Elää Sergei Ivanovin kanssa, joka harrastaa uhkapelejä kotonaan ja jonka pelipiirissä hänellä on merkittävä osa."

"Oli aktiivinen suojeluskunnan/Kaitseliit jäsen. Kommunistiajalla hän oli GPU:n agentti."

"Hän toimi kabareetansijattarena. 6–7 vuotta sitten hän oli naimissa juutalaisen kanssa. Oli punikki, joka pyöri bolševikkien kanssa."

"Saksan armeijan upseeri. Saapui Peterburg-laivalla Tallinnaan 19. heinäkuuta 1927. Samana päivänä hän valokuvasi Narvan asemalla leiriin meneviä joukko-osastoja. Kävi katsomassa ja kuvaamassa luvan kanssa Hermannin- ja Iivananlinnan varustuksia ja viipyi Komarovkan risteysalueella. Kello kaksi päivällä hän meni laivalla Vasknarvaan, josta saman kuun 20. päivän aamulla lähti maitojunalla Tallinnaan. Viroon saapunut henkilö, joka omien sanojensa mukaan oli tullut maahan oppiakseen kieltä ja tutustuakseen paikallisiin oloihin. 22. heinäkuussa hän lähtee Tallinnasta. 21.7. hän poikkeaa "Kuld Löwiin" ja lähtee 22.7. Ariadnella Helsinkiin."