LXX, Ησαΐας 12,3 καὶ ἀντλήσατε ὕδωρ μετ᾿ εὐφροσύνης ἐκ τῶν πηγῶν τοῦ σωτηρίου. Lähteen äärellä.
tiistai 15. syyskuuta 2020
Englantia oppimassa
Helmi Krohnin Englantia oppimassa. Matkamuistelmia Englannista (Helsinki 1931) on tuonut lohtua kaukokaipuuseen ja tarjonnut samalla mukavaa todellisuuspakoa ajan aaltoihin kadonneeseen merry Englandiin. Jos vastavanlainen kirjallisuus kiinnostaa, kannattaa heti tarttua Elsa Enäjärven teokseen Vanha iloinen Englanti (Porvoo 1928) tai Helmi Krohnin Järvien, vuorien ja sankarien maa. Kuvia Skotlannista (Helsinki 1946). Nämä vanhat matkakuvaukset edustavat tuolloista korkeakulttuuria, eikä niissä anneta ohjeita pubeista tai yöelämästä, vaan keskitytään anglosaksisen kulttuurin essenssiin. Teoksessa kuvattu Iso-Britannia oli vielä tuolloin maailmanmahti ja vakavasti otettava suurvalta, toisin kuin nykyinen pellevaltioksi (ei ole minun vipua, vaan tämän viikon Spiegelissä käytetty muoto) vajoava maa.
Helmi Krohn oli varsin monipuolinen kulttuuripersoona, jolla oli myös laaja kirjallinen tuotanto. Hänen pysyvin antinsa Suomen kulttuurille lienevät kuitenkin useat klassikkokäännökset, ei niinkään hänen romaaninsa. Hän edisti myös lastenkulttuuria ja harrasti muun ohella aktiivisesti spiritismiä, mitä hän kutsui spiritualismiksi. Siskonsa Aino Kallaksen tapaan hän kiersi 1920-luvulla pitkin Englantia 50 paikkakunnalla Kansainliiton tukemana esitelmöitsijänä kertomassa Suomesta. Tämän matkatyön innoittamana syntyi Englantia oppimassa, mikä on rakennettu tietosanakirjan tapaan A:sta Z:aan. Kirja on kauniisti kuvitettu, erityisesti seepianväriset syväpainokuvat ovat laadukkaita. Lasi kuivaa sherryä käteen ja matkaan!
Krohn kuvaa erityisesti kauniita tai muuten erikoisia englantilaisia kaupunkeja nostaen niistä esille jonkin erityisen nähtävyyden, useimmiten vanhan katedraalin. Bathia kuvatessaan keskittyy hän roomalaisnähtävyyksien jälkeen käsittelemään Bernardo´s Home -orpojenhoitolaitoksia. Orpopojille ja -tytöille oli rakennettu kauniit puutarhakaupungit, jossa heitä kasvatettiin työhön ja kunnon kansalaisiksi pienissä yhteisöissä. Järjestö on edelleenkin Ison-Britannian suurin lasten hyväntekeväisyysorganisaatio. Toinen sosiaalinen kokeilu, jota Krohn kuvaa on Letchworthin puutarhakaupunki, jossa Ebenezer Howard toteutti ajatusta puutarhakaupungista, jonka tuli jalostaa siinä asuvia ihmisiä. Kaupunki on ollut meidän lähiöidemme esikuva.
Omat lukunsa saavat ansiosta York ja Durham. Krohn kirjoittaa, että York on paremmin kuin muut Englannin kaupungit kyennyt säilyttämään vanhanaikuisen leimansa. Tässä hän on edelleenkin oikeassa. Jos haluaa löytää hienon ja vanhanaikaisen englantilaisen kaupungin, on syytä mennä Yorkiin. Tuomiokirkko ja sen ainutlaatuiset lasimaalaukset edustavat länsimaisen kulttuurin huippua. Toinen vastaava kohokohta Englannissa on Durhamin katedraali, jalo normannilaistyylinen kirkko, missä on haudattuna mm. Cuthbert ja Beda Venerabilis.
Erityisellä lämmöllä tekijä kuvaa englantilaisia ja heidän kotejaan. Arkihuoneessa istutaan aina kun voidaan teen äärellä. Ainoa ongelma Krohnille on asuntojen, erityisesti makuuhuoneiden kylmyys, johon englantilaiset ovat tottuneet. Lämpövajetta paikkaillaan tweedvaatteilla, viskillä, takkatulella ja teenjuonnilla. Kuva englantilaisista jäykkinä ja sovinnaisina on myös tekijän mukaan väärä. Yhdessäoloon on monenlaisia instituutioita, kuten aftenoon tea, naisten lounaat ja miesten klubit. Tässä tyylinäyte tekijältä:
Vieraskäynti saa kuitenkin aivan toisen leiman, jos vieraita on vain harvoja. Silloin istutaan tuttavallisesti kodikkaan takan ääressä, emäntä tai talon tytär, usein itse isäntäkin tarjoo teetä ja keskustelu käy kaikessa rauhassa. Mutta aina jutellaan kaksittain, yleistä keskustelua ei synny koskaan. Samoin on laita päivällisillä ja lounailla, jolloin keskustellaan vain vierustoverin kanssa ja usein keskustelu kohdistuu vain ulkonaisiin asioihin.
Krohnin maailma on hieman yläluokkainen, vaikka hän kerran poikkeaakin katselemaan Itä-Lontoon slummeja bussin ikkunasta. Brittiläisiin tunnelmiin pääsee lukemalla vaikkapa du Maurierin Rebekkaa tai Sackville-Westin Ylhäisiä ihmisiä. Toisenlaiseen Englantiin pääsee taas tutustumaan vaikkapa TV-sarja Happy Valleyn tai God´s Own Country -elokuvan avulla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)