Luin joskus nuoruudessa Eugène Atget´n valokuvista tehdyn teoksen The Ancient Regime, jossa oli pääasiassa otoksia Versailles´n puistosta. Valokuvat olivat hyvin yksinkertaisia ja kuitenkin samalla intensiivisiä. Katsojalle tuli tunne, että kuvissa todellakin liikuttiin ancien régime´in maisemissa, paitsi että ihmiset olivat kadonneet maisemasta jonnekin.
Luin hiljattain MoMA:n The Art of Atget -sarja kokonaan, jossa kaikki taitelijan teokset oli myös tarkoin analysoitu ja taustoitettu. Atget´n tapaa valokuvata on pidetty nykyaikaisen valokuvauksen alkuna. Katselija leijuu myös välillä epätietoisuudessa, tarkoittiko Atget kuvan taideteokseksi vai ainoastaan dokumentiksi.
Yritin viime viikolla työmatkalla katsella Tallinnaa Atget´n silmin. Kamera on Leica D-LUX 7, värikuvia on käsitelty kevyellä seepiasuodattimella. Maisemat ovat Tõnismäeltä ja Kassisabasta. Viimeinen kuva on aito Atget.
 |
| (Kuva:https://www.metmuseum.org/essays/eugne-atget-1857-1927) |
Hienoja näkymiä! Ja Leica-kameralla vielä. Mukava katsella kuvia, joissa on rakennusten seinät suorassa, toisin kuin minun otoksissani tuppaa olemaan.
VastaaPoistaOlin kovasti hökötyksissäni tuon Atget´n vuoksi viime keväänä siksi, että löysin kuvat, joita nuorena olin ihastellut. Atget on modernin valokuvauksen isä, ja jokaisella kuvaajalla asuu sisällään pieni Atget, joka ohjaa katselemaan maailmaa tähtäimen läpi tietyllä tavalla. Tallinna on varsin runollinen kaupunki valokuvaajalle. Hyvä kun huomasit nuo suoristetut kuvat!
VastaaPoista