torstai 9. maaliskuuta 2023

Sübrot

Elsass on viehättävä osa Ranskaa, jossa tuntuu yhtyvän saksalaisuuden ja ranskalaisuuden parhaat puolet. Kulttuuria ja kulinariaa on runsaasti tarjolla, ja viinikellareiden kätköihin voi jäädä pitempäänkin. Edelliset Elsassin muistot ovat yli kymmenen vuoden takaa Eguisheimistä.

Leivoin elsassilaista leipää, Sübrotia. Leivän nimi tarkoittaa yhden soun leipää - se oli köyhien ihmisten leipä sotien välisenä aikana. Kahteen leipään tarvitaan seuraavat aineet:

400 g vehnäjauhoja

275 g kylmää vettä

3 g hiivaa

8 g suolaa

Sekoita jauhot veteen ja anna levätä 20 minuuttia. Sekoita sitten suola ja hiiva keskenään ja alusta ne taikinaan noin viiden minuutin ajan. Tämän jälkeen taikinan annetaan levätä puoli tuntia, jonka jälkeen se taitellaan liinan alle 12 tunnin (yö)lepoon. Taikina vaikuttaa timakalta, mutta ei huolta, aamulla se leipoutuu oikein hyvin.

Seuraavana aamuna jaa taikina kahteen osaan ja taputtele/kauli siitä kaksi 15x15 cm levyä. Sivele yhden levyn päälle kevyesti ruokaöljyä ja laita toinen levy sen päälle. Leikkaa sitten levystä neljä yhtä suurta palasta. Aseta leivinliinalle kaksi palasta vierekkäin siten että yksi kulma osoittaa ylöspäin. Tee sama toisten palasten kanssa. Anna niiden kohota leivinliinan tukemina puoli tuntia. Lämmitä uuni 250 asteeseen ja paista pellille laitettuja leipäpareja noin 20 minuuttia. Sumuta uuniin vettä silloin tällöin. Leivät avautuvat paistettaessa kauniisti ja näyttävät rustiikeilta. Maku on hienon hapan, ja rakenne on mukavan ilmava. Leipä huutaa päälleen voita, juustoa tai kinkkua. 

Jos olet kokeneempi leipuri, voit tehdä leivän myös hapanjuuresta. Alustaminen ja nostatukset kestävät noin neljä tuntia.

1 kg vehnäjauhoja

640 g vettä

12 g hiivaa

20 g suolaa

100 g vehnähapanjuurta


 




 

2 kommenttia:

  1. Varmaan ihan huutavan hyvää. Meillä pitää vaimolle ja pojalle olla leipä kauraleipää ja minä syön pääasiassa rukihista. Mutta kuvasta tulee mieleen se, miten isälläni oli joskus naisia katsellessa tapana todeta: "Ne on kun leivät!"

    VastaaPoista
  2. Jokaisella on oma leipämakunsa. Itse pidän juureen tehdystä vehnäleivästä (rieska!) ja karkeasta, happamasta ruisleivästä. Kauraa tungetaan nykyään joka paikkaan, enkä oikein siitä välitä, koska siinä on olematon sitko.
    Tarkka silmä oli isäukollasi!

    VastaaPoista