Kainuun kuvia

Sotkamon avara kirkkosali

Vuodenvaihteessa oli mahdollisuus käydä Kainuussa, joka on pysynyt minulle samanlaisena Suomen valkoisena läikkänä kuin Pohjanmaa. Lunta oli maassa, järvet jäässä ja pakkasta oli sopivasti, niin että pääsi suksille. Vuokatissa kuuli enemmän venäjää kuin suomea, joten oli myös kansainvälistä tunnelmaa. Matkailijoiden eteen on tehty kovasti töitä, sen huomasi kaikkialla, ja Kainuun talvinen luonto oli sykähdyttävä. 

Vuokatin maisemia

Sotkamon kirkonkylä on rakennettu niemelle ja kannakselle keskelle järvimaisemaa. Kylän raitin päässä on kirkko. Uudenvuodenpäivän jumalalanpalvelus oli hyvin rakennettu: kauniisti toteutettu liturgia, hyvä saarna ja kanttorin reipaat musikaaliset otteet. Oli vain sääli, että kirkossa oli ehkä parikymmentä seurakuntalaista, vaikka oli valmistettu arvokas ja koskettava jumalanpalvelus. 

Seurakunnan kirkko valmistui suurina nälkävuosina, jolloin neljännes sotkamolaisista menehtyi nälkään. Kirkko on vihitty 1870 ja se on Kuhmon kirkon ohella Kainuun suurin: sinne sopii kaikkiaan 1500 henkeä. Urut on tehty omassa kylässä (Sotkamon Urkurakentajat Oy). Kirkkoa oli rakentamassa Tolpon kirkonrakentajasuku, arkkitehtinä Oulun lääninarkkitehti Johan Oldenburg. Alttariseinä ja valaisimet ovat 1950-luvulta. Kirkon sinisävyinen sali on ilmava ja juhlallinen, ja eri aikaudet ovat hyvässä harmoniassa keskenään. 

Kirkon eteiseen oli tuotu pro patria-tauluja lakkautetuista kouluista. Kaikkiaan 278 sotkamolaista kaatui sotien aikana. Sotkamon kirkkoa on myös talvisodassa pommitettu. Venäläisten tavoitteena oli Kuhmon, Sotkamon, Kajaanin ja Oulun valloittaminen. Neuvostoliiton 54. divisioona pysäytettiin kuitenkin Kuhmossa ja venäläisiä kaatui Kuhmon rintamalohkolla kaikkiaan noin 10.000. Uskoisin, että moni venäläinen hiihtovieras olisi kiinnostunut myös näistä vaiheista. 

Kestäviä arvoja puolustettiin

Kajaani on Suomen vanhimpia sisämaan kaupunkeja ja se on perustettu vuonna 1651. Menneistä ajoista todistavat Kajaanin linnan rauniot. Linnan tehtävänä oli turvata Täyssinän rauhan rajat ja suojella Kainuuta venäläisiltä. Linnan vaiheet ovat moninaiset, siellä on pidetty vankeina kuuluisia toisinajattelijoita ja lopulta venäläiset räjäyttivät linnan. Linna ja sitä ympäröivä koski- ja voimalaitosalue on kansallisesti arvokas kulttuurimaisema. 

Eri aikakausien dialogia Kauppakadulla

Kauppakatu on myös hieno nähtävyys Kajaanissa: harvassa Suomen kaupungissa on löydettävissä vastaava funkistalojen rivi ja eri aikakausien rakennustyylien kerrostumia. Kauppakadun ja Välikadun välisen korttelin sisäpiha tarjoaa vaikuttavan urbaanin takapihanäyn ja Koivukoskenkadulla herkkä pergola tuo etelän tunnun Kainuun pääkaupunkiin. Sääli, että kaupunkiin on muuten rakennettu niin paljon rumaa ja mittakaavatonta. 

Hienostunutta arkkitehtuuria Kajaanissa

Kauppakadun uljas funkkistalojen rivi

Kun Kauppakadulta poikkeaa Välikadulle, löytää sieltä Pekka Heikkisen leipomon. Jo tämän kahvilan takia kannattaa matkustaa Kajaaniin. Paikka ei ole puunattu, mutta tiski nitisee monenlaisten herkkujen painosta ja liikkeen ovi käy yhtenään. Voit ostaa mukaasi puu-uunileivän, joka on leivottu Arkangelista vuonna 1915 tuotuun leivänjuureen tai sitten tervaleivän. Kahvilla voit nauttia rahkamunkin, Hollanin viinerin tai Napoleonin. Matkailija tuntee tulleensa aitoon eurooppalaiseen kulttuurikaupunkiin. 

Kajaanittaret herkkujen äärellä