 |
| Kaikki vanha ei ole rumaa |
Jos ravintolanomistaja olisi sanonut haluavansa asiakkaikseen sinisilmäisiä etelähelsinkiläisiä arjalaisia, valkoisia kantasuomalaisia tai heteromiehiä, niin jo olisi poliisi perässä. Meitä vanhoja saa sen sijaan pilkata ja syrjiä karkeasti, eikä kukaan siihen puutu. Miksi tämä yhteiskunta segregoituu? Miksi nuoruuden palvontaan syyllistyy nykyisin jopa Opetushallitus ("unohtakaa kaunokirjoitus", "koulussa pitää olla kivaa", "ei sisältöjä vaan asennetta", "poikia pitää ymmärtää"...). Kuinka köyhiksi me kasvamme, kun eri ikä- ja sosiaaliluokat eivät enää kohtaa toisiaan? Ehkä lähden tästä Lehtovaaraan nauttimaan Cœur de filet Provençalea muiden harmaapäiden kanssa...
Jos minulla olisi ravintola, sisään pääsisivät vain:
- hurskaat
- arvokonservatiivit
- wagneriaanit
- sienien ystävät
- punttisalin ystävät
- kiitolaukan ystävät
- fennofiilit
- russofiilit
- germanofiilit
- svekofiilit
(Hipster ja aadeekin pääsee sisään, jos täyttää yllämainitut ehdot).
Hieno kirjoitus. Yritin katsella netistä mitä se segregoituminen tarkoittaa, mutta en kai osannut kirjoittaa sitä oikein. Kauppaopistossa markkinoinnin opettaja puhui aikoinaan diversifioitumisesta. Yritin keskustella aiheesta hänen kanssaan aikoinaan Pietarissa baletin väliajalla, mutta hän väitti etten minä ymmärrä mitään siitä mistä puhun. Ajatukseni oli, että isot kauppakeskukset toteuttavat opettajan ennusteleman diversifioitumiskehityksen laajojen seiniensä sisällä, niin ettei kukaan edes huomaa kyseistä kehitystä tapahtuneen. Olisin aika yllättynyt, jos tällaisena lamaisena aikana ravintolamaailmassa eriydyttäisiin rohkeasti, mutta toisaalta ehkä Suomessa ollaan entistä valmiimpia heittäytymään myös hurjien liikeideoitten vietäväksi? Se kotiruokatempaus, josta uutisissa hiljattain kerrottiin on toisaalta varmaankin suunnattu kaikille ostaville asiakkaille.
VastaaPoistaMahtaisinkohan päästä sisään ravintolaasi? Hurskaus on tavoitteeni, mutta ehkä vasta nk. pitkässä juoksussa. Arvokonservatiivisuuteni ei taida olla feisbuukin tai bloggerin luokkaa, mutta ehkä sitä jotain vielä pussinpohjalta löytyy. Pidän joistakin Wagnerin kappaleista, niitten mahtipontisuus ja uljaus on vetoavaa. Sienistä en niinkään pidä kuten en myöskään punttisaleista tai kiitolaukasta. Kaikenlaisten kansojen ystävä olen ja lehteilin jo nuorena Kansojen historiaa. Niin tai jos tuossa tarkoitetaan kieliä, niin olen jotenkin aina ollut kielistä kiinnostunut. Kielet ovat niinkuin jokin peli, jossa pärjää aina paremmin sitä mukaa kuin sitä harrastaa. Sama taitaa tosin päteä kaikkeen muuhunkin?
Kiitos hienosta kommentista ja muistelosta muinaisesta Leningradista/Pietarista. Tämä eriytyminen näkyy kaikkialla: rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, varakkaat asuvat toisaalla missä köyhät, radio- ja televisiokanavat lähettävät ohjelmia tietyille kuulijakunnille, ravintolat valitsevat asiakkaansa...Armeija ja kirkko taitavat olla niitä harvoja paikkoja, joissa on kaikenkarvaista väkeä.
VastaaPoista