Jag älskar dig Sverige!

Linnén koti Hammarby

Keväällä löysin YLE:n sivuilta testin, jolla pystyi selvittämään, minkä EU-maan kansalainen vastaaja on sisimmältään. Olin ruotsalainen. Tulos ei hämmentänyt minua yhtä paljon kuin toisen testin tulos, jonka perusteella olen Rkp:n kannattaja. Arvostan tosin nykyisen puolusministerimme metsästystaitoja, vaatemakua ja päättäväisyyttä kaakon kulmaa kohtaan, mutta rajansa ruotsalaisuudellakin. 

Olen aina ollut Ruotsin ja ruotsin kielen ystävä. Koulukasvistuksen kautta tutustuin Linnéhen ja sain näin ensimmäisen kosketuksen ruotsalaiseen kulttuuriin, ja erinomaisen ruotsinopetuksen avulla pystyi jo lukiolaisena lukemaan Södergrania ja Strindbergiä - kiitos siitä kielioppipainotteiselle opetukselle! Käynti Linnén Hammarbyssä muutama vuosi sitten oli minulle jo pyhiinvaelluksenomainen kokemus. Paikan genius henki hyvää ruotsalaisuutta - sivistystä, historiaa, rauhaa ja vaurautta. 

Noblesse oblige!

Olen nähnyt Silvian kaksi kertaa luonnossa: häntä ympäröi aina karisma ja miellyttävä arvokkuus. Ruotsalaiset saisivat kiittää Taivaan Isää Silviasta, ehkäpä he niin tekevätkin, siksi paljon tämä ihminen on edistänyt isänmaansa asiaa. Hän on suoraselkäinen ja diskreetti huolimatta yksityiselämänsä vaikeuksista - ihailtavaa! 

Ensimmäisen kerran näin Silvian Turussa kävelemässä Vatikaanista Tuomikirkkoon. Vierellä haahuili edellisen presidenttimme puoliso, joka ei juuri tuntunut välittävän ainutlaatuisesta seurastaan, vaan tähyili taivaalle etsien ehkä hemppoja ja tiklejä. Olisin antanut esikoisoikeuteni, jos olisin voinut vaihtaa paikkaa hänen kanssaan! 

Ruotsalainen Solsidan: vi är inte fattiga

Ruotsi on aina pari pykälää vauraampi kuin Suomi. Jos lähdet Ruotsiin Turusta, voit ihailla Ruissalon kauniita huviloita ja turkulaisten vaurasta elämää, mutta Tukholmaan saapuessa onkin jo kaikki korkeammassa potensissa: talot ovat suurempia, veneet isompia, puutarhat hoidetumpia... Tämä on tosiasia, mikä vain täytyy myöntää. 

Vain Ruotsissa saat seljalimonadia ja hapansilakoita

Ilman rapuvoileipää ei ole Ruotsin-matkaa

Prinessatårta om MUSTI!

Ruotsin kulinaria on hieman kaksijakoista: hyvää ruotsalaista ruokaa saadakseen on oltava valmis maksamaan hieman enemmän tai valmistettava sitä itse kotona. Suomessa saa keskimäärin parempaa ruokaa kaikkialta, vaikkei meilläkään voi aina rintaa röyhistää. Leipä on tosin Ruotsissa erityisen hyvää, kiitos pitkän leipomisperinteen ja esim. Jan Hedhin kaltaisten leipäapostolien. Onko parempaa vaaleaa leipää kuin esim. ICA:ssa myytävä levain? Se maistuu, tuoksuu, siinä on suolaa, vastusta hampaille ja se säilyy viikon päivät hyvänä. Kääräisen aina Ruotsissa ollessani levainin kainalooni.

ICA:n levain (Kuva  ICA)

Ruotsin perusravintoloissa eineet ovat usein varsinaista mättöä: mautonta ja usein outoa. Tämä on valitettavaa tässä maanpäällisessä paratiisissa, missä kaikki muu sitten onkin paremmin. Kaikkeahan ei voi saada. Turistin pitää turvautua etnisiin ruokapaikkoihin, jotka sitävastoin ovat yleensä hyviä. 

Mutta se, missä ruotsalaiset ovat lyömättömiä, on pullakulttuuri. Menetpä Tukholman hienoon Vetekatteniin tai Nyköpingin Princess Konditorihin voit olla varma, että pullat ja leivokset ovat ensiluokkaisia ja tuoreita. Sokeria, manteleita, voita, rusinoita ja marsipaania ei säästellä, vaan kaikkea laitetaan kylvämällä. Todellisen pullahekkuman voi kokea Taxinge Slottissa Södertäljen lähellä. Linnan salin pitkät pöydät ovat täynnä sataa eri lajin leivonnaista: siitä vain valitsemaan ja nauttimaan hallongrottaa, mumsmumsia, kolagömmaa, napoleonbakelsia... Onko viehättävämpää näkyä, kuin katsella aurinkoisena päivän linnan puistossa satoja tyytyväisiä ruotsalaisia nauttimassa kakuista ja elostaan. Jedem das Seine sanoisi tähän saksalainen.

Eskilstunan leppeää tunnelmaa

Ruotsalaiset pienet kaupungit ovat toinen toistaan kauniimpia ja hyvin hoidettuja, uutta ja vanhaa nähtävää riittää. Maaseudulla liikkuessa on tasaisin välein linnoja, kartanoita, viikinkihautoja ja riimukiviä, joiden luona voi viipyillä ja miettiä menneitä. Päivän aikana ehtii kiertää esim. Sigtunan, Skoklosterin, Strängnäsin ja Gripsholman ja ammentaa samalla Ruotsin rikkaasta historiasta, johon myös me suomalaiset liitymme. Ruotsalainen maaseutu on ilo silmälle. Mikäpä on mukavampaa, kuin antaa limusiinin lipua pitkin hyvin hoidettuja teitä ja katsella ympäristöä, jota on rakkaudella hoidettu. 

Vårt älskade land Sverige

Det blomstrar i söder,

och det snöar i norr.

Från hav till sjöar,

har vi våra vackra öar.

Mellan blå himmel och grön mark,

finns trädens tjocka bark.

Sverige är ett land av miljoner

som byggts upp av kungar med kanoner

Genom åren som har gått så har vi fått

ett land av flera miljoner

med flera olika tro och religioner

Samer, bönder och stadsbor,

ja, alla har vi uppfostrats av far och mor.

Folkets moral och etik,

kan inte köpas eller säljas i butik

för varje människa är på sitt sätt unik.

Det kungar för 500 år sen ville se,

får mig smått att börja le

För vi behöver inte stora delar av land och hav,

för att uppfylla folkets och kärlekens krav.

Den dagen jag föddes,

var det inte mycket som behövdes.

För mitt hjärta var redan då till landet knutet,

och löftet att älska Sverige är ännu inte brutet.

I Norrland, Svealand och Götaland,

är vi alla knutna med ett och samma band.

Så kom nu min vän och ta tag i min hand,

så ska jag visa dig runt i drömmarnas land.

Med stolthet i topp

och adrenalin i min kropp

finns det inget stopp

för vi vill en sak

Vi vill leva,

Vi vill dö i Norden.

(Kastanjeskolan 6. luokan oppilaiden tekemä runo vuodelta 2012)

Nyköpingin linna Nyköpingshus

Uppsa kullen viikinkihauta

Öster Malman kartanon muotopuutarhaa 

Katarinahissen on Ruotsin dynaamisuuden vertauskuva

Slussen oli aikoinaan ruotsalaisen insinööritaidon mestarisaavutus

Kansakunnat saavat mitä ansaitsevat: pohjolan onnellinen johtajakansa lipuu purrellaan kohti aamunkoittoa...