Trendikohde Mänttä

Eric O.W. Ehrströmin mainostaidetta

Hiihtoloma suuntautui trendikkäästi Mänttään (lähimatkailu, pieni hiilijalanjälki). Toivorikkaina otimme sukset mukaan, mutta +10 asteen lämpötila ja kaatosade hankaloittivat hieman hiihtämistä, vaikka tosin Mäntävuoren ulkoilualueella olivat moitteettomat ladut valmiina jo aamukahdeksalta. Latukoneen kuljettaja auttoi myös meitä toispaikkakuntalaisia hiihtämään oikeaan suuntaan.

Majapaikkana oli hotelliksi muutettu Erik Serlachiuksen virka- ja edustusasunto Honkahovi. Meillä oli ilo nukkua entisen isännän makuukammarissa, joka oli noin 60 m² suuruinen. Kylpyamme ja pesualtaat olivat vielä 1930-luvulta, samoin kaapistot. Asuintalon on piirtänyt Jarl Eklund hieman raskaaseen funktionalismin henkeen. Huoneemme ikkunasta avautui näkymä korkeaan hongikkoon ja Kuoreveden jäälle, mistä välittömästi tuli mieleen laulumuisto menneisyydestä: Hei, Hallin Jannen varsa se juoksi sitä Kuoreveden jäätä, ja pappilan Mantan hiukset on kammattu kahdelle puolen päätä.

Honkahovi

Kylpyhuoneen sinistä eleganssia 1930-luvulta

Seuraavana aamuna menimme ruokailemaan Mäntän klubille. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehtiveljekset Ivar ja Valter Thomé, jotka surmattiin kansalaissodan aikana. Mäntän klubi on klassismin henkeen rakennettu talo tehtaan henkilöstön tilaisuuksiin. Erityisesti rakennuksen klassinen julkisivu ja juhlasali ovat vaikuttavia. Myös koko lähialueen rakennuskanta on todellinen nähtävyys alkaen Asemakadun funkistaloista, kauniista tehtaan henkilökunnan puutaloista aina Serlachiuksen tehtaalle saakka. Firman pääkonttori, nykyinen Serlachius-museo Gustaf on Valter ja Bertel Jungin suunnittelema modernistinen rakennus. Museon ala-aula on soikean rotundan muotoinen. Aulatilaa koristaa Lennart Segerstrålen maalaama kolmikerroksinen friisi, jossa kuvataan puunjalostusteollisuuden syntyä ja kehitystä Mäntässä. Tehtaan vaiheisiin pääsee myös tutustumaan alakerran dramatisoidun Paperiperkele-näyttelyn avulla. Puolituntinen tämän näyttelyn parissa auttoi ymmärtämään monenlaista asiaa Suomen teollistumisen historiasta (kiitos käsikirjoittajille Sami Parkkiselle ja Pauli Sivoselle). Erityisen hauska oivallus oli tuoda G.A.Serlachiuksen alter egoksi Napoleon ja hänen voittonsa Marengossa. 

Museon toisessa kerroksissa saattoi tutustua muutamiin entisöityihin toimistotiloihin, joita leimasi moderni arvokkuus. Kaikissa Serlachiuksen rakennuksissa Mäntässä käytettiin vain parhaita materiaaleja ja parhaita suunnittelijoita. Myös työntekijöiden viihtyvyyteen oli panostettu jo yrityksen varhaisessa vaiheessa. Yrityksessä tehtiin myös merkittävää tutkimustyötä:1930-luvulla kehitettiin prosessi, kuinka sellutehtaan jäteliemestä voitiin pekilosienen avulla tehdä proteiinia. Nykypäivän quorninsyöjät saavat kiittää tästä tätä kehitystyötä.  
 

Johtokunnan istuntosali

Pattereita koristavat marsalkansauvat

Paperiperkele G.A.Serlachius ja hänen alter egonsa Napoleon

Gustaf-museon dynamiikkaa

Museon mielenkiintoisin näyttely oli "Olli ja Bucklan" eli taiteiljapari Eric Ehrströmin ja Olga Gummeruksen tuotannon ja elämän esittely. Pari oli ulkoisesti varsin epäsuhtainen: Olga suuren luokan kaunotar, Eric pieni pullero. Kuitenkin heidän suhteensa oli täynnä intohimoa ja rakkautta. Ehrström liittyi Mänttään siten, että hän vastasi Serlachiuksen taidehankinnoista. Taiteilijaparin tuotantoa oli esillä kaupungin kummassakin taidemuseossa Gustafissa ja Göstassa. Eric Ehrströmin tuotanto keskittyi taideteollisuuteen, Olga Gummerus taideteollisuuden ohella myös maalaustaiteeseen. Kaikki esille asetettu oli kaunista ja korkeatasoista. Näyttelyä varten oli tehty myös kaksi filmiä ja näyttelyjulkaisu. Pelkästään jo tätä näyttelyä varten kannattaa matkustaa Mänttään. 

Olga Gummerus

Eric Ehrströmin suunnittelema kruunu Suomen tulevalle kuninkaalle

Hieman keskustan ulkopuolella on Gösta-museo, joka muodostuu Serlachiusten kartanosta ja uudisrakennuksesta. Kartano oli harmiksemme suljettu ikkunaremontin takia, ja olin asiasta käärmeissäni... Remontista ei ollut mitään mainintaa edes museon sivuilla. Museon palviljonkirakennuksessa oli kuitenkin jatkoa "Olli-Bucklan -näyttelylle" ja lisäksi esiteltiin Harry Kivijärven ja muutamien modernien kuvanveistäjien teoksia. Erikoisia olivat Ville Mäkikoskelan marmoriveistokset: hän oli veistänyt tästä jalosta materiaalista arkisia esineitä. Kivijärven elämää esittelevä filmi oli mielenkiintoinen, varsinkin se osuus, jossa kuvattiin Paasikiven patsaan syntyvaiheita. Kivijärvi oli myös etevä taidemaalari. Tämä visiitti oli kaiken puolin antoisa, huolimatta siitä, että pääkokoelma (Skandinavian merkittävin yksityinen taidekokoelma!) oli kiinni.

Palviljongin veistossali

Palviljongin aulaa

Mänttä yllätti matkailijan monella tavalla: hienoja museoita, kauniita rakennuksia, kahviloita, hyviä ravintoloita ja ystävällisiä ihmisiä. Myös kaupungin urheilupaikat olivat priimakunnossa. Mäntän ulkonäköön on voimakkaasti vaikuttanut kuuluisien arkkitehtien lisäksi arkkitehti Heimo Kautonen, jonka suunnittelemat asuin- ja virastotalot ovat erinomaista arkkitehtuuria, esimerkkinä vaikkapa Mäntän kirkkoherranvirasto. Mänttä-Vilppula on julkaissut Rakennetun ympäristön selvityksen, jota ehdottomasti kannattaa selata ennen Mäntän matkaa, joka on sivistyneelle suomalaiselle musti.