Tallinnan turistireittien keskellä on Püha Vaimu kirik eli Pyhän Hengen kirkko, jonka keskiaikaiseen ilmapiiriin matkaajan kannattaa aina poiketa sekä hoitamaan omaa spiritualiteettiaan että viipyilemään Viron monipolvisen historian äärellä. Jos matka sattuu maanantaipäivään, järjestetään kirkossa kello 18.00 ilmaisia konsertteja, joissa esintyy eteviä urkureita Virosta tai naapurimaista. Viimeksi liikutuin Arvo Pärtin Pari intervallon ja Brahmsin Herzlich tut mich verlangen -sovituksen äärellä.
Kirkko rakennettiin 1200-luvulla yksilaivaiseksi kirkoksi, mutta seurakunnan kasvaessa siitä tuli kaksilaivainen. Kirkon yhteyteen rakennettiin 1300-luvulla myös leprasairaala ja vaivaistalo, jossa myös seurakunnan papit viettivät vanhuudenpäivänsä. Kirkko on siinä mielessä merkittävä, että siellä saarnattiin ensimmäistä kertaa viroksi (Georg Müller), ja että seurakunnan pappina toimi myös Liivinmaan kronikan kirjoittaja Balthasar Russow, jonka maailmaan pääsee parhaiten sisälle lukemalla Jaan Krossin Uppiniskaisuuden kronikan. Tallinnan suomalainen seurakunta on myös toiminut kirkon tiloissa.
Kirkon kimpussa ovat olleet tulipalot, kuvainraastajat ja Lenin-setä, mutta kaikesta huolimatta ainutlaatuinen ja monikerroksinen sakraalimiljöö on säilynyt hyvin. Kuorissa on lyypekkiläisen mestarin Bernt Notken Pyhän Hengen vuodattamisen alttari ja parven laitoja kiertää ajan tummentama biblia pauperum. Ulkoseinää koristaa Christian Ackermannin tekemä barokkikello. Pyhän Hengen kirkon saarnastuoli on Tallinnan vanhin ja myös Viron vanhin säilynyt saarnastuoli. Siinä on veistoksin kuvattu Kristus, evankelistat attribuutteineen ja apostoli Paavali. Pyhän Hengen vuodatus on kuvattu baldakiinissa, jossa ylimpänä istuu Isä Jumala kädessään valtakunnanomena ja päässään piispallinen hytyrä. Alttarin ja saarnastuolin dialogi on siis mitä vakuttavin.
Mielenkiintoisen ulottuvuuden Viron historiaan tarjoaa myös kirkossa vuodesta 1923 säilytetty Tanskan lippu, Dannebrog. En tiedä, miten suomalaiset olisivat samana vuonna suhtautuneet siihen, jos Kustaa V olisi lahjoittanut Ruotsin lipun ripustettavaksi Suurkirkkoon muistoksi Ruotsin vallasta. Dannebrogin tarina Tallinnassa liittyy Tanskan kuningas Valdemar II:n ristiretkeen Viroon vuonna 1219. Tallinnanlahdella käytiin ankara taistelu virolaisia pakanoita vastaan, jonka ratkaisi Tanskan eduksi taivaasta pudonnut Tanskan lippu. Tallinna, tanskalaisten kaupunki, perustettiin tuolloisen Lyndanisen paikalle, ja Viro liitettiin samalla Tanskaan.
Paikan genius loci on vahva; henki ja aine ovat tiiviisti kiinni toisissaan. Kirkossa on myös vähemmän onnistunutta uudempaa kirkkotaidetta, joka onneksi liudentuu vahvaan barokkiympäristöön.

.jpg)
Olen kuullut myös väitettävän, että nimi Tallinn olisi vääntynyt nimestä Talvlinn. Niin että lausumista olisi vähän helpotettu. Mutta tämä selitys ei tietysti ottaisi huomioon Tanskan lipun myyttistä historiaa.
VastaaPoistaTuossa kirkossa kävin yhden kaverini kanssa joskus 20-30 vuotta sitten. Kaverilla oli vhs-videokamera, jolla hän alkoi ottaa kuvaa ylhäältä parvelta. Yllättäen kameran akku putosi raskaasti jymähtäen lattialle ja kirkossa istuva kirkkoväki kääntyi katsomaan meitä. Yritin paeta parven reunuksen taakse. Jännä kyllä ihan sama kameran akun tipahtaminen tapahtui kaverilleni hänen videoidessaan Viipurin Linnankadulla. Pian sen jälkeen ohitsemme kiiti ainakin kymmenen piskiä käsittänyt koiralauma.
Tallinna oli säätyläisten "talvelinn", koska he viettivät talvet kaupunkiresidensseissään ja kesälle siirtyivät moisiohinsa talonpoikia kurittamaan.
VastaaPoistaSeikkailuja VHS-kameran kanssa! Linnankadulla olisi mukava jälleen käydä, mutta lienee kaukaisen tulevaisuuden juttu, jos silloinkaan.