torstai 11. syyskuuta 2014

Kiinalaista keramiikkaa (He Li)

Kazuhiro Tsurutan kuva Kangxi-kauden kupista


Miia Kankimäen Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin herätti uinuneen Aasia-kiinnostuksen, ja viimeisellä kirjastokäynnillä osuikin sopivasti käteeni He Lin Chinese Ceramics. The Standard Guide (Thames&Hudson). Kirjan 351 sivulla kuvataan perinpohjaisesti kiinalaisen keramiikkataiteen kehitystä ja samalla sivutaan myös Kiinan monipolvista historiaa. Tekijä on syntyjään kiinalainen, mutta toimii San Franciscon Asian Art Museumin kuraattorina. Teoksen hienot kuvat on ottanut Kazuhiro Tsuruta. Seuraavaa kuvaa lukuunottamatta ovat muut kuvat hänen ottamiaan. Kirja on oiva apu keräilijälle, mutta tavallinenkin lukija saa teoksesta monenlaista tietoa.

Toissa kevään Hampurin työmatkalla poikkesin vapaa-ajalla Museum für Kunst und Gewerben Itä-Aasian osastolla katselemassa idän aarteita, jossa silmiin osui tämä Ming-kaudelta oleva keisarinkeltainen lautanen, joka kovasti on samannäköinen kuin Teema-lautaset. Keltainen väri oli Ming-kaudella varattu vain hallitsijoiden käyttöön. He Lin kirjan luettuaan voi hyvin ymmärtää, että karaamisen taiteen kotimaa on Kiina, ja että Suomen 1950-luvun klassinen muotoilu saa kiittää paljosta kiinalaisia esikuvia. Meillä ihaillaan paljon japanilaista muotoilua, mutta kiinalaiset esikuvat ovat kuitenkin vanhimmat, ja ne ovat vaikuttaneet voimakkaasti japanilaiseen kulttuuriin.

Ming-kauden lautanen Reemtsman kokoelmasta

Kiinalaiset eivät ole keksineet posliinia toisin kuin saksalaiset, mutta he kehittivät sen vähitellen kivitavarasta. Dreija ei myöskään liene kiinalainen keksintö, mutta he tunsivat sen käytön jo 4000 vuotta sitten. Hienostuneen väri- ja muotokulttuurin takana on konfutselainen maailmannäkemys, jalon ihmisen periaate, jossa pyritään harmoniaan ja sopusointuun, mitä myös koko aineellisen kulttuurin tuli heijastaa. Taiteella oli ensisijaisesti didaktinen ja moraalinen tehtävä. Keramiikkataiteessa se johti taiteilijat etsimään täydellistä muodon ja värin harmoniaa. He Li kuvaa tätä termillä cool-toned, disciplined serenity. Song- ja Tang-dynastioiden aikana luotiin kaikki se perusta, mistä myöhempi kiinalainen keramiikkataide ammensi. 

Jos voisin viettää säädynmukaista elämää, keskittyisin luultavasti Song-keramiikan keräämiseen ja ruusujen kasvattamiseen.

Sui-dynastian aikana Kiinan hallintoa uudistettiin ja liikenneyhteyksiä parannettiin. Tällöin valmistui mm. 1800 km pitkä Keisarinkanava. Väestönkasvu oli suurta ja tällä oli myös välitön vaikutus keramiikkateollisuuteen. Tuona aikana kehitettiin "protoposliini" ja lasitusmenetelmät. Tässä kuvatut Sui-kauden viinikupit ovat muodoltaan täydellisiä ja niiden väritys on peräisin savesta eikä niitä siis ole värjätty. 


Sui-kauden viinikuppeja (581-618)

Song-dynastian aikana luotiin huomattavia keksintöjä (mm. kompassi, ruuti ja paperiraha). Tuona aikana kukoistivat myös kirjallisuus, tieteet ja taiteet. Hovi tuki taiteita ja ihanteena oli laajasti sivistynyt mies, joka harrasti taiteita. Tämän kaiken hengen puhkeennon mahdollisti nopeasti kehittynyt talouselämä. Pääkaupungissa Bianjingissä oli 260000 asukasta ja yli 100000 asukkaan kaupunkeja oli jo 46.

Keramiikkataiteen kannalta merkittävin hahmo oli keisari Huizong, joka rakennutti palatsiinsa oman posliinitehtaan hovin tarpeita ajatellen. Song-kaudella oltiin myös erityisen kiinnostuneita sisustuksesta. Tällöin alkoi myös kiinalaisen posliinin ja silkin vienti muihin maihin.  



Kulho Song-kaudelta (960-1126)

Lootus-kuviollinen kulho Song-kaudelta

Huhtikuussa uutisoitiin, että Hongkongissa oli huutokaupattu pieni "kanakuppi" 27 miljoonalla eurolla. Teekuppi oli peräsin Ming-dynastian (1368-1644) ajalta. Ming-posliini lienee myös länsimaissa kaikkein tunnetuinta kiinalaista posliinia. Myös Aku Ankan lukijat tuntevat kertomuksen Ming kauden maljakko. 

Ming-kauden merkittävin posliinin valmistuspaikka oli Ching Te Chen, johtuen osin keisarillisesta määräyksestä rakentaa tehdas sinne, osin siitä syystä, että kaoliinia oli paikkakunnalla runsaasti saatavana. Ming-posliini on usein sinivalkoista, jonka sininen oli peräisin koboltista. Erityisen suosittuja olivat kasvi- ja eläinmotiivit. Hienoimpina Ming-dynastian tuotteina pidetään maljakoita. 

He Lin kirja meni varsin syvälle kiinalaisen posliinin ja kultturin maailmaan, ja teos oli tarkoitettu erityisesti keräilijöille ja tutkijoille. Liikuttavaa oli ajatella, että Kiinassa oli korkea esteettinen kulttuuri jo 4000 vuotta sitten. Spengleriläisittäin ajatellen voisi olettaa, että Kiinan kulttuuri antoi parhaat hedelmänsä yli tuhat vuotta sitten, kaikki nykyinen meno on vain länsimaisen kulttuurin kopiointia. Sinologi voi minua oikaista. Teos tarjoaa mielenkiintoisen matkan Kiinan kulttuurin posliinin kautta. Kirjaa kannattaa selailla jo pelkkien kuvien vuoksi. 我很佩服宋代 (Wo hen peifu songdai) eli "ihailen Song-dynastiaa" käänsi google-kääntäjä.


Vesikasvikuviollinen lautanen Ming-kaudelta (1403-24)



Harjanpesin Qing-kaudelta (1662-1722)





Riisiposliinia Qianlong-kaudelta (1736-95)

Tähän sopii musiikki Ming-kaudelta "Valkoista lunta kevätauringossa":



https://www.youtube.com/watch?v=jXvNgl5Yq2U

2 kommenttia:

  1. Kiinan historian tuntemukseni on täysin olematonta. Nytpä tuli siihenkin vähän selvyyttä kauniitten kuvien kera.

    VastaaPoista
  2. En tiennyt minäkään paljon mitään, mutta yksi asia johtaa toiseen ja toinen kolmanteen. Loputtomasti löytyy mielenkiinnon aiheita ja pieniltäkin tuntuvat asiat saattavat olla merkitystä täynnä.

    VastaaPoista