tiistai 12. elokuuta 2014

Trento, Tridentinumin kotikaupunki


Trenton tuomiokirkon ruusuikkuna

Kesäinen retki vei tänä vuonna Trentoon, kauniiseen Etelä-Tiroliin. Luterilainen sydän saa rytmihäiriön, kun tulee puhe Trenton kirkolliskokouksesta, Tridentinumista, ja se veisaa vuoden 1701 virsikirjan hengessä "Ruomi röykkiä, kuink´ kätes käy nyt? Kun olet elän´ tuiki tuiman /Kaikkein ylits´korkias´korottanut/ Sen pahan paavin, julki julman". Tällä hetkellä on onneksi toivonpilkettä myös Rooman suunnalla.

Trenton konsiili pidettiin 1545-1563 uskonpuhdistuksen jälkimainigeissa: Kaarle V ajoi katolisen kirkon sisäistä uudistusta, mutta paavi Paavali III halusi vain tuomita Saksan reformaation. Kyseessä oli siis osa vastauskonpuhdistusta. Meillä ortodoksit saavat näppylöitä uskonpuhdistus- sanasta, eikä sitä siksi käytetä ainakaan missään virallisissa yhteyksissä, koska se on vipua eli vihapuhetta. Meillä saa avoimesti pilkata vain luterilaisia. 

Trenton konsiili kokoontui kaupungin tuomiokirkossa

Trenton konsiilin päätöksiä olivat mm. näkemys, että kirkon traditio on tasavertainen Raamatun kanssa (sola scriptura-periaatteen hylkääminen), latinankielinen Vulgata on ainoa hyväksytty Raamattu kirkossa (kansankielisen Raamatun hylkääminen), Neitsyt Maria on vapaa perisynnistä (voi tätä harhaa!), ihmisellä on vapaa tahto (tämä taas on akvinolaista harhaa), jolla hän voi päättää vanhurskauttamisestaan, sakramentteja on seitsemän (tässä taas katolinen traditio jyllää Raamatun kustannuksella), ehtoollisessa vallitsee reaalipreesens  ja se on ennen muuta messu-uhri, on olemassa kiirastuli, pyhimyksiä tulee palvoa ja kirkolla on oikeus jakaa aneita... Näillä konsiilin neuvoilla katolista kansaa pidettiin taikauskossa ja lukutaidottomana seuraavat 400 vuotta. Eikö tässä jo värähdä sydänjuuret? Tästä osoitteesta saanet ajattelunaihetta ekumenisella rintamalla:http://peegeehydatoon.blogspot.fi/2013/03/paavin-palli-ajatuksia-vuoden-1701.html

Trento on muuten hyvin viehättävä kaupunki, jossa voi vielä aistia Itävalta-Unkarin keisarikunnan kadonnutta tunnelmaa. Kaupungin keskusta on täynnä aatelissukujen kaupunkiresidenssejä, useat niistä on koristeltu ulkoseinien freskoilla, kadut on päällystetty ruusunpunaisella hiekkakivellä ja koko kaupunki hohtaa vielä rahan ja vallan sammuvaa iltaruskoa. Trento on siis ehdoton retkikohde vanhan eurooppalaisen historian ystäville ja muille romanttisille sieluille.

Buonconsiglion linnassa on nykyään museo, mutta Trenton konsiilin väki käyskenteli sen kolmessa puutarhassa, laatiessaan suunnitelmia katolisen kirkon uudistamiseksi ja luterilaisten pään menoksi. Museoon kannattaa poiketa katsomaan mm. muumioitua krokotiilinpoikasta ja kultareunaista sandaalia 4000 vuoden takaa. Erityisen vaikuttava on Cortile dei leoni, loggioiden ympäröimä kattopuutarha. Kattomaalaukset ovat monitulkintaiset, ja ne ovat saattaneet johtaa prelaattien ajatukset myös lihallisempaan suuntaan.

Aivan lähellä Buonconsiglion linna on Parco di Venezia, jossa on jättiläismäinen Alcide de Gasperille omistettu muistomerkki. Kuka ihmeen Gasperi? Hän oli monikertainen ministeri ja hänen johdollaan Italiaa demokratisoitiin ja vietiin Natoon sodan jälkeen. Veistosryhmää katsellessaan voisi luulla olevansa Moskovan Kansantalouden saavutusten näyttelyssä. 
Isä ja aasi hoitelevat Italian taloutta


Äidin ikiaikainen tehtävä







2 kommenttia:

  1. Tämähän on jännä! Olen viime päivinä jotenkin ajatellut keskiaikaa, tosin vähän toiselta kantilta. Anekaupasta on nykyään siirrytty fossiilisten polttoaineitten kauppaan ja niitten aineitten poltteluun. Kumpi sitten lienee parempi?

    Mielenkiintoista on lukea tekstistäsi miten konkreettiset vastasanktiot katolinen kirkko on määritellyt luterilaisten ja muitten protestanttien pyrintöjä estämään. Ihmisten on ollut pakko valita puolensa. Nykyään tarvitsee vain kuulua EU:seen.

    Tosiaan aika sosialistisen "realismin" hengessä näyttäisi olevan tehty tuo veistoskokonaisuus.

    VastaaPoista
  2. Täytyy sanoa totuuden nimessä, että näin Italiassa myös elävää hengellisyyttä: täysiä kirkkoja, joissa ihmiset ottivat tosissaan osaa jumalanpaveluksiin, vaikkei niissä ollut mitään muuta erityisen houkuttavaa kuin ehtoollinen. Kirkossa käymisen traditio peitti alleen messun muun vaatimattomuuden.

    VastaaPoista