keskiviikko 1. kesäkuuta 2022

Tunnustuksen tuntumassa. Matkapäiväkirja 25.4.2022 Brixen

 


Katunäkymä Brixenistä


Etelä-Tirolin viehätys perustuu kauniin luonnon lisäksi rikkaaseen kulttuurien sekoitukseen, vertauskohtina voisivat olla sellaiset kaupungit kuin Trieste, Brno/Brünn tai Lviv/Lemberg. Tuntuu kuin italialaisen ja saksalaisen kulttuurin parhaat puolet yhtyisivät Brixenin piispankaupungissa. Matkustimme sinne Brennersolan kautta, jota pitkin jo roomalaiset aikoinaan kulkivat. Brixen on pieni kaupunki, mutta kokoonsa nähden sen kirkolliset nähtävyydet ovat merkittävät.

Brixenin tuomiokirkko on pyhitetty Neitsyt Marian taivaaseenastumiselle ja Pyhälle Cassianukselle. Cassianus oli alueen ensimmäisiä piispoja, jonka tehtävänä oli Baijerin käännyttäminen. Hän toimi myös opettajana, mutta hänen pakanalliset oppilaansa tappoivat tämän rihvelikynillään kiduttaen, jolloin Cassianuksesta tuli marttyyri. Meno oli siis vähän kuin Maon Kiinassa, jossa oppilaat listivät taantumuksellisia opettajiaan. Cassianuksen attribuutti on rihvelikynä. 

Kirkko on ollut alun perin romaaninen, mutta 1700-luvulla se sai nykyisen barokkiasunsa. Ehkä merkittävin henkilö kirkon historiassa on ollut Nicolaus Cusanus, joka toimi Brixenin piispana 14 vuotta. Cusanus oli merkittävä ajattelija ja monessa asiassa aikaansa edellä. Hänen ajatteluaan eivät kahlinneet skolastiset näkemykset, ja hän esitti jo ennen Kopernikusta, että maa on pyöreä. Cusanus halusi myös jälleen yhdistää suuren skisman jakaman kirkon, hän halusi uudistaa kirkon sisäisiä käytänteitä ja taisteli humanismin ja vapauden puolesta. Cusanuksen tunnetuin näkemys lienee se, että Jumala oli coincidentia oppositorum, vastakohtaisuuksien yhteenliittymä. Giordano Bruno kutsui Cusanusta jumalaiseksi tämän tuoreen ja ennakkoluulottoman luonnontieteellisen ajattelun vuoksi. Cusanuksen syntymäkoti löytyy Kuesin kaupungista Moselin varrelta.   

Brixenin tuomiokirkko

Brixenin tuomiokirkon vieressä on hiippakuntamuseo Hofburg. Museon kirkkotaiteen teokset ovat ainutlaatuisia, ja esim. keskiaikaisten puuveistosten maalipinnat hohtavat kuin ne olisi maalattu juuri äsken. Museossa oli myös hieno seimiosasto. Oli sääli, ettei meillä ollut enempää aikaa perehtyä näihin kokoelmiin. Kaiken kauniin ja henkeä syvästi liikuttavan keskeltä silmiin iski samettisessa kotelossa oleva kultainen fistula, imupilli, jolla paavi ollessaan selebranttina (missa papalis) nauttii ehtoollisviinin.

Päivä oli ollut monella tapaa vaikuttava: alppimaisemat, saapuminen Italiaan, kaunis barokkikaupunki ja sen vaikuttavat taideaarteet.  

 
Hiippakuntamuseon sisiäpihaa

Fistula









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti